sunnuntai 31. elokuuta 2014

Viikonloppuaskarteluja


Viime viikonlopun saldo  kerhoilusta oli hyvän mielen ja neuleostosten lisäksi kotiin kannettu Joulukalenterivaihdon aihelista. Johanna olikin muuttanut aiheita mukavasti viime vuosista ja sellaiseen suuntaan, että hetken aikaa listaa katsoessa tuli tunne, että HUH! Enemmän tai vähemmän tämä tunne on ollut edellisinäkin vuosina, mutta jotakin on aina tullut kehitettyä. Eri asia kuinka paljon lahjan saaja on joutunut miettimään, että mitenkähän tämä liittyy esim. aihesanaan valkoinen..... Kalenterivaihdossammehan me yritämme huomioida saajan harrastaman tyylin, oli se sitten Tudoria tai pienempääkin mittakaavaa. Tänä vuonna mukana on mm.aihesanat kevyt, korkealla ja neliö - jotka yhdistettynä saajan tyyliin nyt hieman mietityttävät. Mutta en ole kovin huolissani, sillä yleensä minulla on käynyt niin, että ideoita on loppujenlopuksi liikaa - ja sitten ehtii toteuttaa vain yhden... Minulle lisähaastetta tekee se, että harrastan itse nykyaikaisia minejä - mutta toisaalta - tuleepahan tehtyä taustatyötä muistakin tyyleistä. Eihän sitä koskaan tiedä, mitä seuraavaksi päähänsä saa....



Tältä se sitten näytti, kun kaivoin Fimot esiin. Olen todella huono näissä massatöissä. Käyn aina ensin netissä katsomassa pari ensimmäistä ohjetta ja sitten ryhdyn toimeen.... Voisi tietysti tutustua aiheeseen paremmin, mutta kun ei viitsi. En nyt kaikesta lähikuvia kuvia ottanut, sillä tässä on niitä tulevia joululahjoja myöskin kaikkien kokeilujen kanssa. Apuna minulla oli Maria Malmströmin Nukkekoti Väinölän tapaan-kirja. Mahtava opus, näkee että on ammattilainen asialla.


Masssahan lämmitetään käsissä (tarvittaessa sekoitetaan eri värejä halutuksi) , jotta saadaan siitä ilma pois ja muovailtavuus esille. Ylläolevassa kuvassa on massaesineitä ennen niiden kovettamista uunissa 110 asteessa. Keksien tekemiseen käytin italiasta Vilia Miniaturesilta tilattua silikonimuottia. Kylmensin muottia, jotta sain keksit tiputettua pois. Ilmeisesti niitä voisi myös paistaa muotissa tai käyttää talkkia niiden irrottamiseen, mutta toimi se näinkin.



Uunissa kovettamisen jälkeen paistokset näyttivät tältä. Meillä ei muu perhe arvannut, että mitähän nuo valkeat isommat mötikät ovat. Husbandin mielestä ne ovat vaippoja.  "Aha - millaisia" - kysyin tietysti. "Käytettyjä...." - kuului vastaus. Ei olisi kannattanut kysyä....


Seuraavaksi aion testata, kannattaako nämä keksit lakata vai ensin laittaa vähän akryyliväriä ja lakata vasta sitten. Tai jättää lakkaamatta. En tiedä, mutta kokeillaan. Muotti on mahtava - pidän tästä kuvioiden tarkkuudesta.


Minulla näyttää olevan tapana aina lämmitellä vähän liikaa massaa. Tällä kertaa sitä oli  sen verran paljon, että jotakin piti tehdä. Sekoittamani väristä ja yhdestä tulevasta joululahjaideasta sitten keksin nämä. Pottuja, tietty. Minimaailmassahan tämä sitten menee niin, että multa tulee vasta jälkikäteen. Kahvinpuruja ajattelin... Helpoin perunannosto ikinä. Taidan jatkaa tällaisella sadonkorjuulla tulevaisuudessakin, nyt kun on alkuun päästy. Oikeassa elämässä onneksi asutaan savipellolla, joten tätä ei tarvitse syksyisin muuten tehdä. Meidän perunat haetaan kyliksestä ( elikkä kyläkaupasta)...

Niin, ne valkeat mötikät. Ne ovat linnunaihioita. Sen verran isoja niistä tuli, että pikkulintunimitys ei sovi, joten aikanaan niitä maalatessa tarttee katsella vähän isommasta linnusta mallia. Tai jos epäonnistun, niin sitten ne ovat niitä vaippoja. Käytettyjä.

maanantai 25. elokuuta 2014

Ihania ostoksia ja kerhoilua



Miksi mennä merta edemmäs kalaan? Eli minun tapauksessani shoppailla netissä, kun kerhotapaamisessakin saa hankittua jotain näin ihanaa? Tässä on jotain sellaista, mitä en todellakaan osaa tehdä. Mutta onneksi muut osaavat . Ja nämä ihanuudet on tehnyt Johanna kerhostamme - jäivät yli Forssan markkinoilta - ja me markkinat tänä vuonna missanneet pääsimme shoppailemaan kerhotapaamisen yhteydessä. Johannan blogi löytyy osoitteesta:  onnelankyla.blogspot.fi













Kuulun siis Salon Nukkekotikerhoon, jossa nyt olemme muutaman vuoden ajan suurinpiirtein kerran kuussa tavanneet toisia asianharrastajia, vaihtaneet kuulumisia ja tietysti - väkränneet kaikenlaista mukavaa yhdessä. Meitä on kerhossa kaikenlaisia ,hyvin erilaisia ja eri aloilta tulevia naisia, joilla on tämä yksi yhdistävä intohimo. Se on varsin vapauttava kokemus näinä aikoina, kun iällä, olemuksella eikä asemalla ole mitään merkitystä. Tottakai - juttu luistaa toisten kanssa paremmin - mutta harvoin meillä on hiljaisia hetkiä - paitsi silloin kun teemme jotain todella vaikeaa. Toisilta oppiminen on tällaisten kokoontumisten suola - aina löytyy neuvoa ja vinkkiä hankaliinkin kysymyksiin, ei tarvitse itse olla artesaani, että kehtaa mennä paikalle.  Kerholaisten kanssa olemme myös matkanneet erilaisille messuille, usein Salon Kädentaitajien kylkiäisinä samalla bussilla. Kerhon blogi löytyy osoitteesta: salonnukkekotikerho.blogspot.fi. Ja mikä hauskaa - usein miniatyyriharrastus mielletään vanhempien herrojen ja rouvien yksityisomaisuudeksi - mutta meitä on kyllä kaikenikäisiä harrastajia!


En useinkaan käytä nukkeja dioraamoissani, mutta suurimmassa projektissani nelikerroksisessa tavaratalo Pikku Pariisissa on näitä 1:12 nukkeja. Tässä kuvassa Johannan ihanassa asussa poseeraa pohjakerroksen Laventelikaupan Mademoiselle, jonka kaksoisisarella on kolmannessa kerroksessa hajuvesiputiikki. Nämä teolliset nuket tottavie kaipaavat tuunaamista, mutta toistaiseksi en ole raaskinut satsata käsintehtyihin nukkeihin. Itsekin voisi tehdä - mutta minun muovailutaidoillani siitä tulisi lähinnä Halloween-teemaa. Enkä nyt tarkoita hyvällä tavalla, vaan sellaiseen Thriller-teemaan....

Alla vielä lähikuvaa näistä ihanuuksista. Ruskea puku tulee löytämään kotinsa Huvila Huhtikuisen emännän garderobista. Suloinen pinkki neule - saa nähdä - siitä tulee hyvä väriläiskä melkeinpä mihin vaan. Eihän näitä voi kuin rakastaa - ihastuttavan täydellisiä pikku mestariteoksia! 



keskiviikko 20. elokuuta 2014


Ikean boxista pienoishuoneeksi.

Tässä pieni välipalakirjoitus aivan erityyppisestä projektista kuin tuollaisesta kokonaisesta talosta.

Innokas mineilijä saattaa kiinnittää kyllä katseensa pöytäliinaan... kyllä vain... löysin heinäkuussa Vallilan nukkekotiaiheista vahakangasta Anttilasta ja sitä oli pakko saada!
Ja sellainen ihme tapahtui, etteivät edes perheemme herrahenkilöt valittaneet kangasta liian naiselliseksi - toisaalta ovat jo kyllä tottuneet näihin taloihinkin...




Tämä on itse asiassa toinen versio aiheesta siivouskomero. Idea tällaiseen projektiin lähti viime syksynä, kun suunnittelimme Salon Nukkekotikerhossa Suomusjärven kirjaston näyttelyä. Päätin silloin tehdä sinne siivouskomeron kuusikulmaiseen lasilyhtyyn ja suurin osa tässä näkyvistä tavaroista oli jo silloin siellä esillä.
Lasilyhty oli kiva näyttelyssä, mutta halusin tehdä eteiseemme pysyvämmän (ja siistimmän kuin se oikea!!!) dioraaman korkean kaapin päälle. Olin ostanut jo aikoja sitten kirpputorilta tällaisen Ikean boxin, jossa ostohetkellä oli kanala. Ostin sen silloin kuitenkin nimenomaan idealla, että teen siihen jotakin aivan muuta. Kanala eteisessä ei sytytä...Tähän boxi on täydelllinen!


Halusin seinien olevan rustiikkiset ja en edes hionut niitä,  vaan maalasin ne. Lattia on kontaktimuovia. Kukkoaiheisen hyllyn tein Paperminis:in kitistä ja vähän tuunailin sitä noilla koukuilla. Silityslauta/rauta ovat valmiina ostettuja. Tuo ihana Villa de Fleur-kyltti näyttää seikkailevan paikasta toiseen - se on hankittu australialaisesta ALavenderDilly-etsykaupasta.
Toistaiseksi en ole tehnyt ulkopinnoille mitään. Odottavat ilmeisesti inspiraation tuulahdusta.












Lattialla oleva kori on niitä itsetehtyjä (Paverpolilla kovetettua kangasta). Punainen ihana matto joulukalenterivaihdosta Mariannelta. Samoin yläkuvasta löytyy myös kalenterivaihtolahjoja - Itsenäisyyspäivälippu ja kaunis kranssi oveen. Katjan käsialaa olevia tonttuja löytyy sieltä täältä - ovat niin söpöjä.



Itse siivouskomerohan on lahjana saatu asekaappi. No kun nuo pyssyt eivät ole alaani, niin se vaan istui tähän tarkoitukseen paremmin. Itse asiassa, kun mietitään tämänhetkistä maailmantilannetta, niin voisipa olla hyvä ratkaisu laajemminkin....

Kaapista löytyy kaikenlaista - on itsetehtyä (kukkopurkki) ja tuunattua, lahjaksisaatua  ikkunapesimet) ja messuilta, nukkarikirppikseltä ja nettikaupoista ( esim.Lambit) ostettua.


Tällaisten miniatyyrien tekeminen on todella hauskaa! Ostin Etsystä MichaelasMiniaturen- nimisestä kaupasta kitin, jossa oli tuon boxin tarveaineet. Ostan mielummin paperitöihin näitä laadukkaasti painettuja/tulostettuja tarveaineita , kuin että tulostelisin niitä omalla perustulostimella.Sitten ei tarvitsekaan muuta kuin terävän askarteluveitsen, hyvää liimaa, ohuen palettiveitsen (käytän sitä taittelussa apuna) ja pinsetit. Kyseistä kittiä piti kyllä tuunata niin, että lisäsin nuo lenkit ompelulangasta"kuusenpalloihin" - miten niitä muuten voi ripustaa?!







perjantai 15. elokuuta 2014

Yläkerrassa sijaitsee myös tämän talon kylpyhuone. Minulle, joka olen ehkä hieman perfektionistinen joskus, tämä sijainti ei ole optimaalinen - mutta kun eivät nuo talojen suunnittelijat tajua, että eikö ole hieman hankalaa, jos talon ainoa huussi sijaitsee kauimmassa nurkassa. Hei oikeesti! Mutta toisaalta - vaippaikä on vielä niin hyvin muistissa, että ehkäpä olen hieman herkkänahkainen...











Etsin pitkään sopivan modernia suihkunurkkausta. Tämän tilasin Elf Miniaturesilta Englannista. Ilmastomme on niin kuiva britteihin verrattuna, että sain parin kuuukauden kuluttua liimata kaakelipaperit uudelleen, kun puu alla oli kuivunut...

Pesupöytä on Vilia Miniaturesilta Italiasta ja tuunasin siihen  (okei.. . Husband porasi) hanat ja altaan. Kuvan tekstiilit  ja esim .hammastahnatuubi on itsetehtyjä.

Salon Nukkekotikerhossa kokeilimme viime vuonna "vesiaiheiden" tekoa ja paljussa suihkun lattialla onkin pyykkiä liossa (Scenic Water). Kuplia sai hienosti aikaan ruiskulla. "Vesi"-juttujen tekeminen on tosi hauskaa - varsinkin porukassa. Tosin viimeksi tekemämme kahvin kyllä kaavin pois kannusta, kun sen väri oli lähinnä vihreänmusta. Kahvin kanssa ei leikitä edes minimaailmassa!








Miniatyyrien väkertämisessä yksi ehdoton suosikkini on kasvien tekeminen. Olisiko niin, että kun rakastaa tätä oikean elämänkin puutarhanhoitoa, niin se väkistenkin siirtyy tänne minimaailmaan? Sain hyvältä ystävältäni Ireneltä vuosia sitten lahjaksi tuon orkideakitin - ja siitä tuli todella kaunis! Olisikohan ollut Bonnie Lavish-kitti? Itse ostan lähinnä The Miniature Garden:in kittejä - mutta kiva kun on yksi tällainen, kun Bonnie kuulemma lopettaa näiden kittien tekemisen. Reutterin tuotteet ovat myös suosikkeja - se tarkkuus, mittakaavassa pysyminen ja työn laatu kiehtoo näissä tuotteissa - kuten tässä tuossa pyykkikorissa.



Oikeanpuoleisessa kuvassa on jotakin todella hauskaa - katsokaapa pyykkikoneen päälle. Siellä on puisia pyykkipoikia! Ostin ne viime vuonna Salosen Mirkan pöydästä Vantaan Suuresta snadista.
Itse pidän etenkin noiden paperi- ja helmityöiden teosta, joten pullot ja paketit ovat näistä hyppysistä.
Pyykkikori lattialla on muistaakseni Heli S:ltä  Forssan markkinoilta. Tosi kiva idea, josta  yritin ottaa mallia viime vuoden joululahjakalenteriin. Kokeilin kovettaa vanhaa pellavakangasta Paverpolilla. Tällaisia niistä tuli:
  








torstai 14. elokuuta 2014


Tervetuloa mukaan minitarinaani!



Tällainen se on - tämän mineilijän kaoottinen työpöytä. Uusimpia materiaalihankintoja siellä täällä, mökkimatkalla askarreltuja pikkuesineitä vielä rasioissaan ja muuta kätevää siinä käsien ulottuvilla. Vaikka pieni sisäinen sisustajani kovasti kieltää laittamasta minihankintojen mukana tulleista käyntikortteja yms - niin jotenkin noita tervehdyksiä on tullut teipattua takaseinälle. Mutta vaan mukavien ja taitavien myyjien... Kuten kaaoksesta näkee, niin ideoita riittäisi vaikka askarteluarmeijalle - toteutuspuoli vaan laahaa perässä! Nämä kuvat ovat muuten samaisen Husbandin ottamia,  etteikö mineilyharrastus voisi siis myös yhdistää perhettä. Tosin huumori oli kyllä koetuksella, kun nuorimmainen haki Brion junavaunuunsa työpöydältäni mikrohelmet ja ilmoitti niiden olevan hiekkaa.Upposivat kivasti villamaton uumeniin.




Aion esitellä erilaisia projektejani, ensimmäisenä Huvila Huhtikuisen. Se on kolmas nukkekotihankintani - Dollshouse Emporiumilta aikanaan tilattu talo, jonka kiltti Husband kokosi, kun olin ensin saanut tapetoitua sen. Koska se oli jo kolmas isompi projekti - olin jo tajunnut, että pysyvät tapetit kannattaa todellakin ostaa hyvälaatuisina (ItsyBitsy) ja myös käsitellä MDF-levyt primerilla (käytin laihaa liimaa)  ennen tapetointia. Kyllä toki tilasin listatkin joka paikkaan, mutta ne ovat jääneet vielä piirongin laatikkoon odottamaan kunnon jiirisahaa. Mutta puolet huvistahan on, etteivät nämä ole valmiita ikinä. Niinkuin ei ole tämä täyden mittakaavan  kotikaan.


Aloitetaan tutustuminen yläkerrasta!


Minulla oli tätä tehdessä visio englantilaisesta cottagesta, jossa asuu viiskymppinen pariskunta koirineen. Mukulat on jo maailmalla ja vanhaa cottagea on kunnostettu nykyajan mukavuuksiin. Mutta vanhaakin tavaraa löytyy. Halusin jo nukkekotia tilatessa makuuhuoneen, johon tulisi oikea pylvässänky. No löysin sitten sellaisen englantilaisesta nettikaupasta (Shepherd Miniatures), joka myi tuolloin näitä käsintehtyjä pähkinäpuisia tudorhenkisiä unelmia. ja sängyn päässä on senkki samaa sarjaa. Tuolit ovat matkanneet Italiasta Vilia Miniaturesin Lialta ja Almalta (niihin liittyy hauska tarina, jonka kerron myöhemmin), mutta katsokaapa mattoa! Se on joulukalenterivaihtolahja Johannalta, joka on ihan taikuri näissä minihommissa.





Keski-ikäistenkö elämä tylsää... - nöpsyt tuolilla olen värkännyt itse. Talon emäntä käy silloin tällöin Harrodsilla, tietty!
Minun käsialaani on myös herätyskello, osa tyynyistä,  kynttilänjalat ja helmet senkin päällä.





Tässä sitä mineilyn viehätystä eri muodoissaan - saa lahjaksi- tee itse ja tuunaa tai osta!
Johanna neuloi minulle lahjaksi vuoden 2013 joulukalenterivaihtoon tuon käsittämättömän upean neuletakin (Minulla ei pysy käsissä edes tavalliset puikot...).
Tuunailin lipaston tyyliin paremmin sopivilla nupeilla ja Paperminisin kitistä tein allergialääkeboxin.
Laukk on ostettu Etsystä - 12th Couture-kaupasta ja ihana orkidea on toisen Johannan tekemä ja ostettu jo vuosia sitten Forssan legendaarisilta nukkekotimessuilta.
Ja kyllä - lamppu on LED-sellainen ja toimii! Tosin taidan tuunata seuraavaksi siihen kauniimman kuvun....